Onhan kulunut taas aikaa viime päivityksestä. Viimeiset viikot on muurattu toista kerrosta sekä tehty aukonylitys palkkeja valmiiksi.
Katon kantavat kertopuupalkit saapuivat myös työmaalle. Kohta vihdoin päästään vesikaton kimppuun ja saadaan rakennus sateelta suojaan.
Pitkän pohdinnan jälkeen päätettiin, että aukkojenylityspalkit muotitetaan ja valetaan ontelolaataston päällä ja nostetaan valmiina paikalleen. Osa palkeista tulee sen verran korkealle että niiden muotittaminen olisi ollut hidasta ja hankalaa paikalla. Osa raudoitteistakin oli niin painavia että pelkästään niiden nostamiseen olisi tarvittu nostokalustoa. Myös betoni olisi melkeinpä täytynyt tilata pumppuautolla, mikä ei ole halpaa lystiä.
Palkkien muotit ladottiin harkoista ja muovitettiin sisäpuolelta. Raudoitteet nostettiin korokepalojen päälle muotin sisään. Betoni tehtiin myllyllä paikan päällä. Kuiva-ainesta toisen kerroksen palkkeihin kulahti lähes 2tn, mikä tarkoitti noin 70-80 myllyllistä betonia. Palkit jätettiin kehittämään lujuutta viikon verran.
Kun rungon pystytys oli pysähdyksissä slammattiin ja primeroitiin kellarin maanvastainen seinä. Seinän maanalaiselle osalle asennettiin myös hitsattava kumibitumikermi. Alun perin ei ollut aikomus laittaa kellarin seinään lainkaan bitumia. Kosteusteknisistän syistä tämä ei olisi ollut mitenkään välttämätöntä.
Tutkimukset kuitenkin osoittavat että Suomi on alueita missä esiintyy eniten radonia koko Euroopassa ehkä koko maailmassa. Suomessa korkeimmat mitatut arvot esiintyvät hyvin ilmaa läpäisevillä hiekkaisilla soraharjuilla. Päijät-Hämeen soraharjut ovat paikkana kaikkein pahimpia. Karrikoiden voisi sanoa että meidän tontti on paikalla missä esiintyy enemmän radonia kuin missään muualla maailmassa. Onneksi siltä voidaan suojautua.
Täältä löytyy tietoa radonista jos aihe ei ole tuttu.
Viikon kuluttua aukonylityspalkit nostettiin autonosturilla paikalleen. Homma sujui aika mukavasti uskon että tällä työmenettelyllä säästettiin ainakin rahaa, ehkä myös aikaa. Muurauksia päästiin jatkamaan heti kun palkit oli saatu paikoilleen.
Katon kantavat kertopuupalkit saapuivat myös työmaalle. Kohta vihdoin päästään vesikaton kimppuun ja saadaan rakennus sateelta suojaan.
Ensimmäiset pienet palkkiraudoitteet muotissa. |
Samat palkit vasta valettuna. |
Vähän isommat palkit valussa. |
Olohuoneen isoimman ikkunan palkkiraudoite ja muotti. Pelkkä raudoite painoi yli 100kg |
Valmiita palkkeja muotit purettuna. Nostolenkit katkaistaan kun palkit nostettu paikoilleen |
Olohuoneen isomman ikkunan palkki paikoillaan. |
Sama palkki lähempää. Kokonaispainoa palkilla noin 700kg |
Muuraukset jatkuu kun palkit paikallaan. |
Moi,
VastaaPoistaMiksi ette muuten käyttäneet pienemmissä ylityksissä Siporex tai Aeroc valmispalkkeja? Aika järeitä tosiaan nuo pisimpien ylitysten palkin. :)
t.Mikko
Kevytbetonipalkkien käyttö ei tainnut käynyt edes mielessä. Vai olikohan siinä joku eri materiaalien erilaiseen elämiseen liittyvä halkeiluriski. En nyt muista tarkalleen. Voi toki olla ihan toimivakin ratkaisu.
VastaaPoistaValmispalkkeja täytyy usein käyttää 2-3 kpl päällekkäin riittävän kuormituskestävyyden saavuttamiseksi ja se ei meillä olisi monessa kohtaa onnistunut, koska ikkunat ja ovet nousee niin korkealle. Weberiltäkin löytyy 200mm leveä lecapalkki 1800mm pitkänä.
Palkkien tekeminen oli raudoittamisineen, muotittamisineen, valuineen ja nostoineen aika työläs vaihe. Materiaaleiltaan tosin edullisempi kuin valmisratkaisut. Jos ulkopuolisella teettää niin varmasti tulee edullisemmaksi teettä mahdollisimman pitälle käyttäen valmistuotteista.