Tehdääs tästä oma kirjoitus kun aihe on sen verran laaja ja monisäikeinen.
Talotekniikka on se puoli mikä erottaa vanhat talot uusista. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla on jo pakollinen laite uusiin taloihin, mutta muilta osin paletti onkin rakentajan käsissä.
Ilmanvaihto
Ilmanvaihtokoneeksi meillä valikoitui Enervent Pandion Eco Ede. Ede-merkintä tarkoittaa käytännössä sitä että laite on varustettu karvalakkimallia paremmalla säätöautomatiikalla. Eda-automatiikka mahdollistaa käytännössä laitteen tarkemman ohjaamisen ja automatisoinnin toimimaan ajastetusti halutulla tavalla halutuissa tilanteissa. Ilmanvaihtokoneen säätöyksikkö tulee yläkertaan keskeiselle paikalle. Halutessa ohjausyksiköitä voisi asentaa useampiakin.
Liesituuletinta meillä ei kytketä ilmanvaihtokoneeseen vaan se puhaltaa käryt suoraan katosta läpi huippuimurin avustuksella. Enerventin ilmanvaihtokoneeseen on kytkettävissä paine-eroanturi liesikuvun poistoputkeen. Anturi haistelee koska huippuimuri lähtee käyntiin ja kytkee tämän ajaksi ilmanvaihtokoneen tuloilmapuhaltimet kovemmalle. Tämä estää kovan alipaineen syntymisen ja sen että liesikuvun käyttö vetää korvat lukkoon ja takasta savut/hajut sisälle.
Lämmitysjärjestelmä
Lämmitysjärjestelmän valinnan kanssa on painittu pitkään ja hartaasti.
Ensin piti tulla maakaasulämitys - Tämä karahti energiaverouudistukseen mikä korotti maakaasun hinnan lähes suorasähkö tasolle. Tämän jälkeen on suunnittelupöydällä käynyt mm. sähkökattilaa, hybridikattilaa, vesitakkaa, maalämpöä, aurinkopaneleita, poistoilmalämpöpumppua jne jne..
- Nyt ollaan siinä tilanteessa että vahvin ehdokas (ei siis vieläkään päätetty) lämmöntuottajaksi on vesi-ilmalämpöpumppu. Vesi-ilmalämpöpumppu toimii kuten kaikkien tuntema ilmalämpöpumppu eli ulos sijoitetaan yksikkö joka ottaa ilmasta lämpöä talteen ja siirtää sen sisäpuolelle sisäyksikköön. Normaali ilmalämpöpumppu hönkii lämmintä ilmaa seinässä olevasta aparaatista, kun ilmavesilämpöpumppu siirtää ulkoilman lämmön veteen. Lämmin vesi voidaan sitten siirtää lattialämmitysputkiston kautta sinne missä lämpöä tarvitaan ja tämän lisäksi vesiilmalämpöpumppu (eli VILP) tuottaa myös lämpimän käyttöveden.
Hintakirjo VILP laitteiden välillä on huima ja valmiita "avaimet käteen" paketteja myyvät asennusliikkeet osaavat kyllä ottaa työstä ja laitteista kovat katteet. Vai mitä olette mieltä siitä että erikseen nettirautakaupasta tilaten laite maksaa pihaan tuotuna 6600€ ja erikseen tilattu kylmäasentaja asentaa putket 200-300€ hintaa. Jos työn ottaa valmiina pakettina asennusliikkeeltä on hinta yli 3000€ kalliimpi, sisältäen täysin saman sisällön.
Lämpöpumpuista löytyy hyvää tietoa asiaa omistautuneelta foorumilta josta olen itsekin saanut apua ja tukea laitteen valinnassa. Se on käynyt hyvinkin selväksi että laitetoimittajat kehuvat varauksetta omia tuotteitaan ja heidän puheidensa perusteella laitteiden vertailu on mahdotonta. Rippumaton foorumi tarjoaa tavalliselle kaduntallaajalle tietolähteen, josta etsiä kokemuspohjaista riippumatonta tietoa laitteista ja niiden käytöstä.
Taloautomaatio
Suunnittelupöydällä on käynyt jos jonkinlaista valmista taloautomaatioratkaisua, mutta jokainen niistä on pudonnut vuorollaan pois, yleisimmin hintansa takia. Valmis taloautomaatio tarjoasi väylän minkä kautta taloa pystyisi säätämään ja valvomaan keksitetysti yhdestä ohjauspanelista, lähes samoihin ominaisuuksiin kuitenkin pääsee näkemällä vähän vaivaa suunnittelussa. Meille ei haluttu liian vaikeaa järjestelmää, jonka käyttäminen aiheuttaa ponnisteluja vaan tärkeimmät perusominaisuudet helpoilla käyttöliittymillä.
- Autotallin lämmityspistorasioiden ohjaus talosta sisältä. Tämä toteutetaan laittamalla olohuoneen valokytkinten viereen oma kytkimensä mistä ohjataan sähkökeskuksessa olevia releitä, jotka kytkevät auton lämmityspistorasiat päälle/pois.
- Ilmanvaihdon ohjauspaneeli sijaitsee samassa paikassa kuin autonlämmityksen ohjaus. Lisäksi ilmanvaihtokoneeseen kytketään erilliskytkin kotona/poissa tilaa ohjamaan.Tämä sijoitetaan talon pääoven viereen. Yksinkertaistettuna homma toimii niin että kytkin painetaan poissa-tilaan kun talo jää tyhjilleen, tämä kytkee ilmanvaihdon minimille ja näin säästää energiaa. Kotiin palatessa kytkin palautetaan kotona-tilaan ja tässä tilassa ilmanvaihdon ohjaus toimii yläkerran ohjauspanelin säätöjen mukaan.
- Lämmityksen ohjaus tapahtuu huonekohtaisesti langattomien termostaattien avulla ja yleissäädöt ja valvonta tapahtuu erilliseltä ohjauspanelilta samasta paikasta missä muutkin talon-ohjaukseen liittyvät kytkimet sijaitsevat. Myös lämmitystä voidaan ohjata ajastetusti tekemällä lämmönpudotuksia silloin kuin talossa ei oleilla.
- Valaistuksen ohjaus meillä tulee vakio kytkimillä ja himmentimillä. Joidenkin tilojen valaistusta ohjataan liikektunnistimilla ja ulkovalaistus toimii liike+hämäräkytkimien ohjaamana. Mitään sen erikoisempaa ei kaivata. Valaistus toteutetaan pääosin ledeillä.
- Lukituksen automatisointiin on olemassa Abloyllä oma Control+ järjestelmä, minkä avulla talon lukitusta voidaan säätää automatisoidusti auton kauko-ohjainavaimen tyyliin. Järjestelmän hinta on vakiolukitukseen nähden sen verran arvokas että näillä näkymin se jää asentamatta.
- Hälytysjärjestelmän suunnittelu on vielä vaiheessa.
Talotekniikka on se puoli mikä erottaa vanhat talot uusista. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla on jo pakollinen laite uusiin taloihin, mutta muilta osin paletti onkin rakentajan käsissä.
Ilmanvaihto
Ilmanvaihtokoneeksi meillä valikoitui Enervent Pandion Eco Ede. Ede-merkintä tarkoittaa käytännössä sitä että laite on varustettu karvalakkimallia paremmalla säätöautomatiikalla. Eda-automatiikka mahdollistaa käytännössä laitteen tarkemman ohjaamisen ja automatisoinnin toimimaan ajastetusti halutulla tavalla halutuissa tilanteissa. Ilmanvaihtokoneen säätöyksikkö tulee yläkertaan keskeiselle paikalle. Halutessa ohjausyksiköitä voisi asentaa useampiakin.
Liesituuletinta meillä ei kytketä ilmanvaihtokoneeseen vaan se puhaltaa käryt suoraan katosta läpi huippuimurin avustuksella. Enerventin ilmanvaihtokoneeseen on kytkettävissä paine-eroanturi liesikuvun poistoputkeen. Anturi haistelee koska huippuimuri lähtee käyntiin ja kytkee tämän ajaksi ilmanvaihtokoneen tuloilmapuhaltimet kovemmalle. Tämä estää kovan alipaineen syntymisen ja sen että liesikuvun käyttö vetää korvat lukkoon ja takasta savut/hajut sisälle.
Lämmitysjärjestelmä
Lämmitysjärjestelmän valinnan kanssa on painittu pitkään ja hartaasti.
Ensin piti tulla maakaasulämitys - Tämä karahti energiaverouudistukseen mikä korotti maakaasun hinnan lähes suorasähkö tasolle. Tämän jälkeen on suunnittelupöydällä käynyt mm. sähkökattilaa, hybridikattilaa, vesitakkaa, maalämpöä, aurinkopaneleita, poistoilmalämpöpumppua jne jne..
- Nyt ollaan siinä tilanteessa että vahvin ehdokas (ei siis vieläkään päätetty) lämmöntuottajaksi on vesi-ilmalämpöpumppu. Vesi-ilmalämpöpumppu toimii kuten kaikkien tuntema ilmalämpöpumppu eli ulos sijoitetaan yksikkö joka ottaa ilmasta lämpöä talteen ja siirtää sen sisäpuolelle sisäyksikköön. Normaali ilmalämpöpumppu hönkii lämmintä ilmaa seinässä olevasta aparaatista, kun ilmavesilämpöpumppu siirtää ulkoilman lämmön veteen. Lämmin vesi voidaan sitten siirtää lattialämmitysputkiston kautta sinne missä lämpöä tarvitaan ja tämän lisäksi vesiilmalämpöpumppu (eli VILP) tuottaa myös lämpimän käyttöveden.
Hintakirjo VILP laitteiden välillä on huima ja valmiita "avaimet käteen" paketteja myyvät asennusliikkeet osaavat kyllä ottaa työstä ja laitteista kovat katteet. Vai mitä olette mieltä siitä että erikseen nettirautakaupasta tilaten laite maksaa pihaan tuotuna 6600€ ja erikseen tilattu kylmäasentaja asentaa putket 200-300€ hintaa. Jos työn ottaa valmiina pakettina asennusliikkeeltä on hinta yli 3000€ kalliimpi, sisältäen täysin saman sisällön.
Lämpöpumpuista löytyy hyvää tietoa asiaa omistautuneelta foorumilta josta olen itsekin saanut apua ja tukea laitteen valinnassa. Se on käynyt hyvinkin selväksi että laitetoimittajat kehuvat varauksetta omia tuotteitaan ja heidän puheidensa perusteella laitteiden vertailu on mahdotonta. Rippumaton foorumi tarjoaa tavalliselle kaduntallaajalle tietolähteen, josta etsiä kokemuspohjaista riippumatonta tietoa laitteista ja niiden käytöstä.
Taloautomaatio
Suunnittelupöydällä on käynyt jos jonkinlaista valmista taloautomaatioratkaisua, mutta jokainen niistä on pudonnut vuorollaan pois, yleisimmin hintansa takia. Valmis taloautomaatio tarjoasi väylän minkä kautta taloa pystyisi säätämään ja valvomaan keksitetysti yhdestä ohjauspanelista, lähes samoihin ominaisuuksiin kuitenkin pääsee näkemällä vähän vaivaa suunnittelussa. Meille ei haluttu liian vaikeaa järjestelmää, jonka käyttäminen aiheuttaa ponnisteluja vaan tärkeimmät perusominaisuudet helpoilla käyttöliittymillä.
- Autotallin lämmityspistorasioiden ohjaus talosta sisältä. Tämä toteutetaan laittamalla olohuoneen valokytkinten viereen oma kytkimensä mistä ohjataan sähkökeskuksessa olevia releitä, jotka kytkevät auton lämmityspistorasiat päälle/pois.
- Ilmanvaihdon ohjauspaneeli sijaitsee samassa paikassa kuin autonlämmityksen ohjaus. Lisäksi ilmanvaihtokoneeseen kytketään erilliskytkin kotona/poissa tilaa ohjamaan.Tämä sijoitetaan talon pääoven viereen. Yksinkertaistettuna homma toimii niin että kytkin painetaan poissa-tilaan kun talo jää tyhjilleen, tämä kytkee ilmanvaihdon minimille ja näin säästää energiaa. Kotiin palatessa kytkin palautetaan kotona-tilaan ja tässä tilassa ilmanvaihdon ohjaus toimii yläkerran ohjauspanelin säätöjen mukaan.
- Lämmityksen ohjaus tapahtuu huonekohtaisesti langattomien termostaattien avulla ja yleissäädöt ja valvonta tapahtuu erilliseltä ohjauspanelilta samasta paikasta missä muutkin talon-ohjaukseen liittyvät kytkimet sijaitsevat. Myös lämmitystä voidaan ohjata ajastetusti tekemällä lämmönpudotuksia silloin kuin talossa ei oleilla.
- Valaistuksen ohjaus meillä tulee vakio kytkimillä ja himmentimillä. Joidenkin tilojen valaistusta ohjataan liikektunnistimilla ja ulkovalaistus toimii liike+hämäräkytkimien ohjaamana. Mitään sen erikoisempaa ei kaivata. Valaistus toteutetaan pääosin ledeillä.
- Lukituksen automatisointiin on olemassa Abloyllä oma Control+ järjestelmä, minkä avulla talon lukitusta voidaan säätää automatisoidusti auton kauko-ohjainavaimen tyyliin. Järjestelmän hinta on vakiolukitukseen nähden sen verran arvokas että näillä näkymin se jää asentamatta.
- Hälytysjärjestelmän suunnittelu on vielä vaiheessa.