Kalustusta ja talotekniikkaa

Työt ovat edenneet sisällä kalustuksen ja talotekniikan asennusten kanssa. Putkihommat ovat laahanneet perässä jo pitkään ja talo olisi ensiviikolla jo muuttokunnossa jos putkari saisi hommat tehtyä. Muuttokunnossa ja valmis ovat toki kaksi täysin eri asiaa. Monessa paikkaa on vielä viimeistelyjä tehtävänä.

Lattiat on asennettu yläkertaan ja kiintokalusteet asennettu pääosin paikalleen. Sähköjäkin on tehty niin paljon kun tässä vaiheessä pystyy. Sähköistä puuttu enää alakerran valaisimia niistä tiloista mistä kattoja ei vielä ole tehty.  Kuvia mestoilta.

Takka on saatu käyttökuntoon ja sillä ollaankin vähän 

lämmitelty yläkertaa.

 

 

Pojat tykkää ihmetellä takkatulta. Pinnoite pitäis takkaan 

vielä raapasta.

Keittiö alkaa hahmottua. Kalusteet on Novartilta ja tasot sahattiin itse massiivitammesta.

Keittiö toisesta suunnasta. Kodinkoneet on Siemensiltä.

Kylpyhuoneeseen saatiin suihkusekoittajat paikalleen.

Yläkerran Wc:n kalustus käynnissä. Nurkat aina täynnä roinaa.

Portaikko alkaa hahmottua. Lepotaso, lasit ja käsijohteet vielä asentamatta.

Portaan pieliseinään laitettiin Wienerbergin Reneissance tiililaattaa. 

Tilannekatsaus ja kuvapäivitys

Eipä ole tullut blogia päivitettyä aikoihin. Syy on rehellisesti laiskuus ja saamattomuus. Hommia on painettukesällä  pääosin talon ulkopuolella. Parveke ja sen katto saatiin kesälomilla rakenneltua, myös ulkoseinien toinen eristekerros on kohta paikoillaan ja paneloitu. Sisäpuolella on saatu tasoitetyöt hyvään malliin ja seinät maalattua. Laatoitustyöt ovat parhaillaan käynnissa ja kiintokalusteetkin saapuivat työmaalle. Sähköjä ja putkihommia on tehty pikkuhiljaa muiden hommien ohessa.

Ilmavaihtoputket asenneltiin Uponorin muovikanavista.



Parvekkeen ja katos rakenneltiin heinäkuussa.



Ulkoseinään asennettiin toinen kerros eristettä ja koolaus

ulkoverhouspanelia varten.

Ensimmäinen julkisivu paneloitu.

Toinenkin julkkari panelissa ja myös ensimmäiset räystäänaluslaudat asennettu.

Parvekkeen ja takaterassin ovet saatiin viimein paikalleen.

Parveke on vesieristetty bitumilla. Tämän päälle tulee vielä
koolaus ja komposiittilaudoitus.

Yläkerran ensimmäiset sähkökalusteet paikoillaan. Exxact sarjaa tulee meille.

Seinät ovat käytännössä kaikkialla pintamaalissa ja katot ruiskutasoitettu.
Jos sitä väriäkin jossain vaiheessa sais jonnekin.

Porrasrungot valmiina odottamassa asennusta. Portaat teetettiin paikallisella
artesaanilla ja jauhemaalattiin.

Kylpyhuone laatoitettu 25x50 mattavalkoisella. Saippuahyllyt ja
boordi on Tulikiven luonnonkivi mosaiikkia. 

Ikkuna smyygeihin laitettiin mosaiikkia ja rst-listat kehyksiksi.

Saunan lasiovi ja ikkuna tulee tuohon aukkoon. Saunassa
kiukaan takunen mustaa 2,5x2,5 mosaiikkia.

Lattialaatatkin pesuhuoneessa paikoillaan. Laatta 10x10
rektifioitua irtolaattaa 2mm saumalla.

Vierashuoneeseen ja eteiseen laitettiin tällasta 30x60 laattaa.

Yläkerran pesuhuoneen laatoitukset vielä vaiheessa.

Takka pinnoitetta ja luukkuja vaille valmis. Valaisimiakin saatiin jo paikalleen.



Yleiskuvaa etelän suunnasta katsottuna.



Ja takapihan puolelta.

Monenlaista hommaa

Töitä on jatkettu monella rintamalla. Sähköjä saattiin eteenpäin siinä mielessä että laitettiin lopullinen ryhmäkeskus paikalleen ja kytkettiin se toimintaan. Vielä ei pistorasioissa ole virtaa, mutta asennettiin yksi voimavirtarasia käyttöön, josta tämänhetkinen työmaasähkö otetaan.

Tasoitetyöt ovat edenneet viikonloppuhommina. Tasoitemies on viikolla töissä toisaalla ja tulee meille viikonlopuiksi. Harkkopinnat oikaistiin ensin tiilitasoitteella, sen jälkeen pintaan liimattiin pinnanvahvistuskangas ja tällä hetkellä seinissä on myös pohjatasoitteet. Kipsilevyseinien ja kattojen saumat on käyty pariin kertaan läpi.

Takan runko on muurattu valmiiksi. Takan muurauksesta puuttuu siis vielä ulkokuori, luukut ja pinnan viimeistely. Heti kun runko nousi ylös saakka asennettiin takan päälle piippu. Teräspiippu on periaatteessa helppo asentaa vaan on siinäkin askartelemista mikäli läpivienneistä haluaa oikeasti veden ja ilmanpitävät. Piippu on nyt siinä mallisssa että peltimiehen pitäisi asentaa katolle enää läpivientikartio ja lopuksi laitetaan paikoilleen sadehattu.

Monenlaista hommaa on suunnitteilla ja työnalla samaan aikaan. Ilmanvaihtoputket ja mutkat odottelee pihassa, portaan suunnittelu on käynnissä, kalusteiden suunnittelu myös vauhdissa. Ulkopuolen verhouslaudat ja parvekkeen puutavarat pitäsi myös tilata.  Parvekkeen perustukset pitäis tehdä, talon kynnykset valaa, ulko-ovet tilata ja parvekeovet asentaa.

Tiilitasoitteella oikaistiin harkkomuuraus.

Rojut levällään. Sitä on rakennustyömaan arki.

Vierashuone. Pinnanvahvistuskangas tiilitasoitteen päälle.

Pohjatasoite pinnassa. Valkoinen väri avartaa ja valostuttaa.



Takan runko saatiin valmiiksi. Ulkokuorta vaille valmis tulille.



Tiilerin Lauri Funkkis pääliliittymällä. Piippu Härmä Air Unique T450

Piipun höyrysulun tiivistys oli hankala paikka tehdä.

Puuttuva kipsilevy paikoillaan ja saumattu.

Valkoiset seinät piristävät kun on harmaata harkkopintaa tullut tuijoteltua tovi.

Tasoitetyöt

Aloitettiin tasoitetyöt. Tämä oli työvaihe mitä en sitten jaksanut alkaa itse opettelemaan ja tähän oli budjetissakin varattu rahaa sitä silmällä pitäen. Hyvin lähti hommat käyntiin.

Kodinhoitohuone perällä ja oikealle jää vaatehuone

Eteinen. 1.ovi työhuone, 2. Wc, 3. pesutilat. Päädyssä pääovi.

Olohuone portaasta katsottuna.

Yläkerran aulan alaslasku tekeillä. Oikealla yläkerran pesuhuone.

Smyygien tekoa. Tehdään kipsistä ja karkeasta lattiamassasta.

Porrashuoneen katon rajaan tulee 6 kpl pikkuspotteja.

Kodinhoitohuoneen tekninen nurkkaus. Iv-kone nostettu seinälle ja huputettu.

Takan muurauksen aloitus

Takkamme on malliltaan Tiilerin Lauri funkkis ja väriksi on tulossa tumman harmaa. Lähes kaikilla valmistajilla olisi mallistossaan vastaavan näköinen laatikko, joten valinnanvaraa oli. Tiilerin päädyttiin oikestaan parista syystä. Hinta/painosuhde ja "helppo tuunattavuus". Paino on tulisijassa se ominaisuus mikä määrää sen kuinka paljon takka varaa lämpöä. Takkaa ei alunperin ole budjetoitu lainkaan, joten hintakin oli pidettävä aisoissa.

Piipuksi valikoitui Härmä Airin teräspiippu, koska siinä turvaetäisyys palavaan materiaaliin on kaikkein pienin (2cm). Meillä sen kanssa meinasi tulla vähän ongelmaa eikä esim Schiedelin perimeter piipun kanssa oltaisi päästy tarvittavaan 10cm etäisyyteen.

Yläkerran pintalaattaan jätettiin lattiavalussa takan kokoinen aukko ja takka perustettiin suoraan ontelolaatan päälle muuratuille kevytsoraharkkoille. Takan taakse seinää vasten asennettiin 80mm kivivilla palomuuriksi.

Tulevan tulipesän allapuolelle tuhkaluukun korkeudelle porasin 100m reiän suoraan seinästä läpi ulos. Reikä on takan raitisilmaa varten, joka tuodaa siis suoraan ulkoilmasta tulipesän alle tuhkaluukun korkeudelle. Suoran raitisilmakanavan tekoon päädyttiin, koska keittiön liesituuletin on takasta vain parin metrin päässä emmekä halua huippuimurin vetävän savuja/hajuja takasta sisäilmaan. Takka on tarkoitus näin pitää kokonaan erillään sisäilmasta.

Ensimmäiset varvit paikoilleen.

Raitisilmakanavan rakentelin 100mm kierresaumakavanasta, jonka sisään laitettiin 25mm palovilla ja sisäputkeksi 50mm auton pakoputken pätkä. Ei pitäisi näin liian kuumuuden päästä rakenteisiin ja toisaalta kylmän ulkoilman myöskään. Kanava on porattu siten että se kaataa hieman ulospäin ja näin johtaa mahdolliset kondenssivedet ulospäin.

Raitisilmaputken päähän asennetaan sulkupelti, josta ilman saantia voidaan säätää ja sulkea kokonaan. Oikenlaisen tiiviin pellin löytäminen olikin hankalaa, mutta lopulta se löytyi Polar Metalli Oyn valikoimista. (linkki) Peltiä hieman tuunailtiin rälläkällä ja luukun sulkuosa tiivistettiin palovillalla.

Raitisilmakanava ja sulkupelti paikoillaan.

Muurauksia jatketaan heti kun muurari kiireiltään ehtii. Päivitellään sitten lisää..

Tulipesä muodostuu.

Talotekniikkaa ja automaatiota

Tehdääs tästä oma kirjoitus kun aihe on sen verran laaja ja monisäikeinen.

Talotekniikka on se puoli mikä erottaa vanhat talot uusista. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla on jo pakollinen laite uusiin taloihin, mutta muilta osin paletti onkin rakentajan käsissä.

Ilmanvaihto

Ilmanvaihtokoneeksi meillä valikoitui Enervent Pandion Eco Ede. Ede-merkintä tarkoittaa käytännössä sitä että laite on varustettu karvalakkimallia paremmalla säätöautomatiikalla. Eda-automatiikka mahdollistaa käytännössä laitteen tarkemman ohjaamisen ja automatisoinnin toimimaan ajastetusti halutulla tavalla halutuissa tilanteissa. Ilmanvaihtokoneen säätöyksikkö tulee yläkertaan keskeiselle paikalle. Halutessa ohjausyksiköitä voisi asentaa useampiakin.

Liesituuletinta meillä ei kytketä ilmanvaihtokoneeseen vaan se puhaltaa käryt suoraan katosta läpi huippuimurin avustuksella. Enerventin ilmanvaihtokoneeseen on kytkettävissä paine-eroanturi liesikuvun poistoputkeen. Anturi haistelee koska huippuimuri lähtee käyntiin ja kytkee tämän ajaksi ilmanvaihtokoneen tuloilmapuhaltimet kovemmalle. Tämä estää kovan alipaineen syntymisen ja sen että liesikuvun käyttö vetää korvat lukkoon ja takasta savut/hajut sisälle.


Lämmitysjärjestelmä

Lämmitysjärjestelmän valinnan kanssa on painittu pitkään ja hartaasti.
Ensin piti tulla maakaasulämitys - Tämä karahti energiaverouudistukseen mikä korotti maakaasun hinnan lähes suorasähkö tasolle. Tämän jälkeen on suunnittelupöydällä käynyt mm. sähkökattilaa, hybridikattilaa, vesitakkaa, maalämpöä, aurinkopaneleita, poistoilmalämpöpumppua jne jne..

- Nyt ollaan siinä tilanteessa että vahvin ehdokas (ei siis vieläkään päätetty) lämmöntuottajaksi on vesi-ilmalämpöpumppu. Vesi-ilmalämpöpumppu toimii kuten kaikkien tuntema ilmalämpöpumppu eli ulos sijoitetaan yksikkö joka ottaa ilmasta lämpöä talteen ja siirtää sen sisäpuolelle sisäyksikköön. Normaali ilmalämpöpumppu hönkii lämmintä ilmaa seinässä olevasta aparaatista, kun ilmavesilämpöpumppu siirtää ulkoilman lämmön veteen. Lämmin vesi voidaan sitten siirtää lattialämmitysputkiston kautta sinne missä lämpöä tarvitaan ja tämän lisäksi vesiilmalämpöpumppu (eli VILP) tuottaa myös lämpimän käyttöveden.

Hintakirjo VILP laitteiden välillä on huima ja valmiita "avaimet käteen" paketteja myyvät asennusliikkeet osaavat kyllä ottaa työstä ja laitteista kovat katteet. Vai mitä olette mieltä siitä että erikseen nettirautakaupasta tilaten laite maksaa pihaan tuotuna 6600€ ja erikseen tilattu kylmäasentaja asentaa putket 200-300€ hintaa. Jos työn ottaa valmiina pakettina asennusliikkeeltä on hinta yli 3000€ kalliimpi, sisältäen täysin saman sisällön.

Lämpöpumpuista löytyy hyvää tietoa asiaa omistautuneelta foorumilta josta olen itsekin saanut apua ja tukea laitteen valinnassa. Se on käynyt hyvinkin selväksi että laitetoimittajat kehuvat varauksetta omia tuotteitaan ja heidän puheidensa perusteella laitteiden vertailu on mahdotonta. Rippumaton foorumi tarjoaa tavalliselle kaduntallaajalle tietolähteen, josta etsiä kokemuspohjaista riippumatonta tietoa laitteista ja niiden käytöstä.

Taloautomaatio

Suunnittelupöydällä on käynyt jos jonkinlaista valmista taloautomaatioratkaisua, mutta jokainen niistä on pudonnut vuorollaan pois, yleisimmin hintansa takia. Valmis taloautomaatio tarjoasi väylän minkä kautta taloa pystyisi säätämään ja valvomaan keksitetysti yhdestä ohjauspanelista, lähes samoihin ominaisuuksiin kuitenkin pääsee näkemällä vähän vaivaa suunnittelussa. Meille ei haluttu liian vaikeaa järjestelmää, jonka käyttäminen aiheuttaa ponnisteluja vaan tärkeimmät perusominaisuudet helpoilla käyttöliittymillä.

- Autotallin lämmityspistorasioiden ohjaus talosta sisältä. Tämä toteutetaan laittamalla olohuoneen valokytkinten viereen oma kytkimensä mistä ohjataan sähkökeskuksessa olevia releitä, jotka kytkevät auton lämmityspistorasiat päälle/pois.

- Ilmanvaihdon ohjauspaneeli sijaitsee samassa paikassa kuin autonlämmityksen ohjaus. Lisäksi ilmanvaihtokoneeseen kytketään erilliskytkin kotona/poissa tilaa ohjamaan.Tämä sijoitetaan talon pääoven viereen. Yksinkertaistettuna homma toimii niin että kytkin painetaan poissa-tilaan kun talo jää tyhjilleen, tämä kytkee ilmanvaihdon minimille ja näin säästää energiaa. Kotiin palatessa kytkin palautetaan kotona-tilaan ja tässä tilassa ilmanvaihdon ohjaus toimii yläkerran ohjauspanelin säätöjen mukaan.

- Lämmityksen ohjaus tapahtuu huonekohtaisesti langattomien termostaattien avulla ja yleissäädöt ja valvonta tapahtuu erilliseltä ohjauspanelilta samasta paikasta missä muutkin talon-ohjaukseen liittyvät kytkimet sijaitsevat. Myös lämmitystä voidaan ohjata ajastetusti tekemällä lämmönpudotuksia silloin kuin talossa ei oleilla.

- Valaistuksen ohjaus meillä tulee vakio kytkimillä ja himmentimillä. Joidenkin tilojen valaistusta ohjataan liikektunnistimilla ja ulkovalaistus toimii liike+hämäräkytkimien ohjaamana. Mitään sen erikoisempaa ei kaivata. Valaistus toteutetaan pääosin ledeillä.

- Lukituksen automatisointiin on olemassa Abloyllä oma Control+ järjestelmä, minkä avulla talon lukitusta voidaan säätää automatisoidusti auton kauko-ohjainavaimen tyyliin. Järjestelmän hinta on vakiolukitukseen nähden sen verran arvokas että näillä näkymin se jää asentamatta.

- Hälytysjärjestelmän suunnittelu on vielä vaiheessa.

Väliseiniä

Lattiat valettu nyt molempiin kerroksiin ja sisätyöt kovassa vauhdissa. Talossa on ollut lämmitys päällä kolmisen kuukautta ja siten runkokin päässyt kunnolla kuivumaan.

Sisätyöt aloitettiin kantamalla jäiset väliseinäharkot sisälle sulamaan ja kuivumaan. Alakertaan kosteiden tilojen seinät tehtiin harkoista poislukien eteisen vastainen seinä mihin tulee kolme oviaukkoa, valokytkimiä, pistorasioita yms.

Yläkerran väliseinätyöt aloitettiin kipsilevyjen kantamisurakalla. Pari nippua kipsilevyä kannettiin käsin ovesta sisään ja nostettiin vielä porrasaukkoa pitkin ylös. Ei välttämättä kaikkein mieluisin työvaihe. Yläkerran väliseiniä ja niiden sähköistystä nykerrettiinkin sitten vähän pidempään eikä homma ole vieläkään ihan valmis.

Pieni katastrofinpoikanenkin pääsi syntymään kun yläkerran ikkunat imaisivat pintalaatana valun koskeuksista vettä sisäänsä ihan huolella. Ongelman aiheutti valmiiksi ikkunoihin poratut sälekaihtimien reiät mitä kautta lämmin ja kostea ilma pääsi ikkulasien väliin. Tämä aiheutti sen että uloimman ikkunan sisäpinta jäätyi paksun jääkerrokseen ja osa ikkunoista ei tahtonut edes aueta jään takia. Ongelma saatiin kuitenkin hallintaan kun kelit lauhtuivat ja sisälämpötilaa nostettiin lähelle 20 astetta. Sisäpuitteen avaamalla ikkunat saatiin sulamaan ja sulamisvesi kuivattua ikkunapuitteista. Tästä kannattaa ottaa vinkkiä mikäli teillä on ikkunoihin valmiiksi poratut sälekaihtimien reiät.. Reiät kannattaa ehdottomasti tukkia väliaikaisesti vaikkapa korvatulpilla heti ikkunoiden asennuksen jälkeen. Ilman mukana kulkeutunutta vettä ikkunoiden välissä on muuten litratolkulla.

Alakertaan on muurattu märkätilojen seinät ja yläkerran pesuhuoneen muurauskin muutamaa kymmentä kiveä vaille valmista. Allaolevat kuvat on jo vähän vanhentuneita lisäilen uudempia piakkoin.

Yläkerran pintalaatta valettu..

Yläkerran yleiskuva makkareista olohuoneeseen päin (ikkunat säilytyksessä
porras-aukon päällä)

Näkymä olohuoneesta makkareihin päin. Oliskin jännä jättää koko asunto tällaiseksi reilun sadan neliön loftiksi!

Katsottuna keittiöstä makkareita kohti. Makuuhuoneiden väliseinät työn alla.

Porssa-aukon kohdalta olohuonetta kohti.

Katsottuna keittiöstä makkareita kohti. Pesuhuoneen seiniä muurattu neljä varvia

Olohuoneen/makkarin seinännurkan sähköistys ja villoitus tekeillä.